torstai 3. elokuuta 2017

How Long Will I Want You ? 6

Tunsin Amandan puristavan kädestäni. Havahduin ja tajusin että olemme taas sairaalassa. Huokasin syvään ja katsoin kelloa. Yksi  yöllä. Haluaisin vain että olisimme nyt kotona yhdessä huoneessani. 
"Niall..." Kuulin hennon kuiskauksen.
"Amanda ?" Kysyin hiljaa. 
"Missä mä oon..?" Amanda sanoi ja raotti silmiään.
"Sairaalassa.. Olit pyörtynyt metsään." Sanoin ja hymyilin hieman. 
"Mua väsyttää.. Ja särkee ranteisiin.." Amanda sanoi hiljaa. 
"Kutsunko lääkärin ?" Kysyin ja silitin hänen kättään.
"Joo.. Haluun lääkettä kipuun.." Hän huokaisi. Nousin penkiltä ja hain lääkärin aulasta.

Amandan näkökulma:

Niall lähti huoneesta. En viiltele enään ikinä. En halua Niallin kärsivän. Viime yö oli täydellinen. Haluan vain olla Niallin kanssa. Pian tuttu lääkäri ja Niall saapuivat huoneeseen.
"Oletkin jo hereillä. Sattuuko siis sinua ?" Lääkäri kysyi.
"Joo käsiä särkee." Sanoin hiljaa. 
"Siihen en valitettavasti voi auttaa. Voitko vastata muutamaan kysymykseen ?" Lääkäri kysyi ystävällisesti. Nyökkäsin vastaukseksi.
"Koska olet viimeksi syönyt kunnolla ?" Hän kysyi.
"Mm.. Varmaan toissapäivänä." Sanoin hiljaa. En voinut katsoa lääkäriä tai Niallia.
"Entä koska olet syönyt jotain viimeksi ?" Hän kysyi.
"Eilen.." Sanoin hiljaa. 
"Olet vakavasti aliravittu. Pääset kotiin huomenna mutta sinun täytyy käydä jälkitarkastuksissa, jotta tiedän että painosi nousee." Lääkäri sanoi tiukasti. Nyökkäsin vain. Lääkäri lähti ja jäin Niallin kanssa kahden.
"Sä alat syömään. Oikeesti." Niall sanoi tiukasti. Mumisin vain jotain vastaukseksi. En ole varma tunteistani Niallia kohtaan.
"Mä rakastan sua." Niall sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen. En vastannut. Suljin silmäni ja annoin kyynelten valua. 
"Rakas... Älä itke..." Niall sanoi. 
"Älä sano mua rakkaaks.." Sain sanotuksi. Niall nousi nopeasti penkiltä ja lähti käytävään. Aloin itkemään kunnolla. Satutan vain poikaa joka yrittää auttaa minua. En ansaitse Niallia. Suljin silmäni ja nukahdin.  

*aamulla* 

Heräsin ylikirkkaaseen valoon. Totullenin hieman valoon ja katsoin penkille. Niall istui siinä ja nojasin sänkyyni. 
"Anteeks.." Päästin pienen kuiskauksen. Niall havahtui ja otti kiinni kädestäni. 
"Ei se mitään." Hän hymyili. Hymyilin hieman takaisin. Pian huoneeseen astui naishoitaja. Niallin piti poistua ja hoitaja jutteli kanssani ja vaihtoi tipan. 

*kahden viikon päästä*

Olin päässyt kotiin ja painoni alkanut nousemaan. Välimme Niallin kanssa ei ole muuttunut. En usko että hän enään haluaa olla kanssani. Nytkin hän vain tekstailee eikä ole kanssamme.
"Tilataanko pizzaa ?" Kysyin ja pojat pysäyttivät pelinsä. 
"Joo tilataan vaan." Zayn hymyili. Keräsimme tilaukset ja Zayn tilasi ne. Otin kinkku-ananas pizzan. Nykyään onneksi syön normaalisti. Olen myös lopettanut viiltelyn. Pian ovikello soi. 
"Mä avaan !" Niall huusi. Hän juoksi ovelle mutta tuli pian takaisin. 
"Siel joku kysyy Amandaa." Hän sanoi ehkä jopa pettyneenä. Nousin hämilläni ylös ja menin ovelle. Siellä oli posteljooni paketin kanssa. 
"Ootko Amanda Hopkirk ?" Mies kysyi.
"Olen." Vastasin ja mies ojensi suuren paketin ja pyysi nimikirjoitukseni. Hän lähti ja menin olohuoneeseen. Pojat katsoivat minua ihmeissään, tai siis kaikki paitsi Niall. Niall vain hymyili. En sanonut mitään. Vein paketin vain huoneeseeni ja kuulin ovikellon soivan uudestaan. Menin alakertaan ja pojat jakoivat pizzoja sopiviin paloihin. Menin pöydän ääreen ja aloin syömään pizzaani. Pojat vilkuilivat toisiaan. 
"Mikä se paketti oli ?" Louis uskaltautui kysymään. 
"En tiedä. En avannut sitä." Sanoin välinpitämättömästi. Niall vain mussutti pizzaansa. Pian hän kuitenkin laski aterimensa ja poistui huoneesta. Katsoin vain hänen peräänsä.
"Mä meen sen perään." Liam sanoi ja oli jo nousemassa kunnes estin. 
"Mä menen." Sanoin ja lähdin yläkertaan kun kuulin Niallin askeleet portaissa. Menin pojan huoneelle ja avasin oven. Hän heitteli tyynyä ympäri huonetta. 
"Se lahja oli multa !" Hän huusi. 
"Tiedän." Sanoin hiljaa ja suljin oven.
"Ai se olit sä... Luulin että Liam lähti perääni." Hän sanoi nolona. 
"Tuu. Mennään mun huoneeseen." Sanoin ja ojensin käteni. Hetken päästä Niall tarttui siihen. Kahden viikon jälkeen sain tuntea hänen kätensä omallani. Lähdin vetämään häntä huoneeseeni. Suljin oven ja menin paketin luokse. Niall vain istui hermostuneena sängylläni. Avasin lahjan ja sen sisällä oli todella kaunis ja suuri kukkakimppu, syötävänsuloinen nallekarhu, suklaata sekä kirje. Otin kirjeen ja avasin sen.
Amanda. Oot mun elämässä tärkeintä ja tekisin mitä vaan että sä olisit kokonaan mun. Mä rakastan sua ja välitän susta. En vaihtais sua mihinkään. Oot maailman kaunein tyttö ja oon onnellinen sillon kun sä oot onnellinen. Jokainen hetki sun kanssa on kuin olisin taivaassa. Voisin vaikka kuolla sun puolesta. Mä toivon ettet vihaa mua. Anteeks. Rakastan sua..
Aloin itkemään. 
"Niall.." Sanoin hiljaa ja nousin pojan luokse. Suutelimme pitkään. Se tuntui ihmeelliseltä monen viikon jälkeen. 
"Mäki rakastan sua." Sanoin hiljaa ja suutelin poikaa uudestaan. Istuin Niallin syliin ja hän laittoi kätensä alasellälleni, omani laitoin hänen kasvoilleen. Irrottauduimme ja halasimme pitkään. Niall pyyhki kyyneleeni ja lähdimme yläkerrasta. Menimme takaisin syömään ja pojat jatkoivat ihmettelyä. Hymyilimme vain. Söimme pizzat loppuun ja kaikki lähtivät omiin touhuihinsa. Itse lähdin huoneeseeni ja laitoin kukat vaasiin. Niall on niin ihana. Nostin nallen sängylleni ja avasin suklaan. En muista koska olisin syönyt viimeksi suklaata. Istuskelin sängylläni ja selasin somea. Huomasin Niallin twiitanneen että päivä on ollut täydellinen. Aloin hymyilemään vaan enemmän. Pian oveeni koputettiin. 
"Joo." Sanoin ja katsoin ovelle. Niall. "Tuu tänne." Sanoin ja osoitin paikkaa sängylläni. Niall käveli viereeni ja otti puhelimen kädestäni.
"Hei anna se takasin !" Sanoin ja yritin napata sen pojalta. Poika kuitenkin venytti kauemmaksi ja en saanut puhelinta. Luovutin ja jätin käteni hänen kädelleen. Laitoin sormeni hänen sormiinsa lomittain ja katsoin niitä. Samassa tunsin Niallin suutelevan minua. Vastasin suudelmaan ja kuulin kuinka puhelimeni tippui lattialle. Irrottauduimme hapen puutteessa ja Niall laittoi kätensä selälleni. Katsoimme vain toisiamme silmiin. Pussasin häntä nopeasti ja asetuin makaamaan. Niall tuli pian viereeni. Menin lähemmäksi poikaa ja hipsuttelin sormillani hänen rintakehällään.
"Tarkotitko sitä mitä sanoit ?" Kysyin hetken hiljaisuuden jälkeen. 
"Ai mitä ?" Niall ihmetteli ja haroi hiuksiani. 
"Sitä kun sanoit sairaalassa että rakastat mua." Sanoin hiljaa ja menin vieläkin lähemmäksi. 
"Tottakai. En sano niin jokaiselle vastaantulijalle. Oot itseasiassa ensimmäinen jolle sanoin sen kasvotusten." Niall sanoi ja katsoi minua. Katsoin vain hänen kirkkaan sinisiä silmiä. Tunsin kuinka Niallin hengitys osui päälakeeni. Nousin ylemmäs ja kurottauduin suutelemaan häntä nopeasti. Juttelimme niitä näitä kunnes Niall nukahti. Hän vain tuhisi tyytyväisenä ja piti käsiään tiukasti ympärilläni. Näin seinäkellon ja tajusin että kello oli jo kymmenen. 
"Oot rakas. Mun hani. En vaihtais sua mihinkään." Aloin söpöilemään kuiskaten. Jatkoin sitä niin kauan kunnes Niall siirsi kätensä rinnalleni. 
"Jatka vaan noita sun juttujas.. Mä vaan nautin mun tyttöystävästä.." Niall sanoi virnuillen ja piti silmät kiinni. 
"Ai tyttöystävä." Sanoin ihmeissäni.
"Niin, mun kaunis tyttöystävä." Niall mutisi ja asetti kevyen pusun poskelleni.
"No nyt tämä sun tyttöystävä lähtee suihkuun." Sanoin ja nousin istumaan. "Ja menen yksin." Jatkoin sillä huomasin Niallin haluavan mukaan. Niall jäi sängylleni ja menin alakerran suihkuun. Lukitsin oven ja riisuuduin. Menin suihkuun ja pesin itseni kunnolla.

 Suihkun jälkeen kävelin pyyhe ympärilläni huoneeseeni. Niall nukkui sängylläni nalle kainalossaan.Laitoin nopeasti puhtaat alusvaatteet päälleni ja asetin pyyhkeen kuivumaan. Menin varovasti istumaan sängylleni ja silittelin noita suloisia blondeja hiuksia. 
"Tuu tänne." Niall mutisi ja nosti toista kättään jotta voisin käydä hänen viereen. 
"Joo mut ota ainakin noi farkut pois ja tää päiväpeitto mun sängyltä että päästään nukkumaan." Sanoin hiljaa ja aloin ottamaan päiväpeittoa ja Niall nousi. Otimme peiton pois ja Niall otti kaikki paitsi bokserinsa pois. Pian hän jo käveli minua kohti. Hän asetti kätensä alasellälleni ja suuteli kevyesti.
"Oot mun.." Hän sanoi irrottautuen hieman. 
"Ollaanko me nyt sit yhessä ?" Kysyin ja katsoin Niallin sinisiin silmiin. 
"Joo, mutta ei kerrota kellekkään." Hän hymyili. 
"Joo, ei kerrota vielä." Sanoin ja lähdin taas kuljettamaan poikaa sängylleni. Kaaduimmekin sängylleni ja Niall alkoi suutelemaan kaulaani. Käännyimme niin että Niall oli allani. Pian osat olivat niin päin että minä suutelin Niallin kaulaa. Ensin teinkin kevyitä pusuja mutta lopulta tein jo jäljen. Irrottauduin ja jäin makaamaan Niallin vatsan päälle. 
"Nyt ainakin kaikki tietää että et oo sinkku." Sanoin tyytyväisenä ja hipsuttelin Niallin rintakehällä. Niall vain suori kosteita hiuksiani. Olin vihdoin onnelinen, painoni on noussut ja minulla on Niall ja muut pojat. Niall veti peiton päällemme ja piti vain tiukasti kiinni. 
"Pidä kiinni.." Sanoin hiljaa. "Äläkä enään päästä irti.." Jatkoin ja Niall käänsi meidät vierekkäin. Menin todella lähelle ja kasvot Nialliin päin. Toinen käteni oli Niallin rintakehällä ja piirtelin vain epämääräisiä kuvioita. Kello oli varmasti yli kaksitoista. Suljin silmäni ja nukahdin. 

*aamulla*

Heräsin yksin sängyltäni. Niall oli jo lähtenyt. Muutenkin talo oli hiljainen. Nousin sängyltä ja otin kaapista löysän paidan ja lähdin alakertaan. En nähnyt ketään. Voisin lähteä etsimään töitä tänään, jotta saan maksettua edes jotenkin asumiseni täällä. Menin keittiöön ja näin Niallin kokkaamassa. Kävelin hiljaa hänen taakseen ja kiedoin käteni hänen ympärilleen. 
"Huomenta rakas." Sanoin ja haistoin hänen selkäänsä. 
"Huomenta. Käy istumaan, ruoka on kohta valmista." Niall sanoi ja irrottauduin istumaan. Katsoin pöytää, se oli täynnä kaikkia herkkuja aina croisanteista, vesimelonien ja viinirypäleisiin.
"Niall... Miks sä teet tän kaiken mulle ?" Sanoin ja Niall tuli munakkaan kanssa pöytään. 
"Koska mä haluan ja voin." Hän hymyili ja istui vastapäätäni. Aloimme syömään ja hetki oli romanttinen ja hiljainen. 
"Ethän enään viiltele ?" Niall kysyi. 
"En. En sun vuokses." Sanoin hiljaa ja otin lisää hedelmiä. 
"Hyvä." Niall sanoi ja hymyili pienesti. Söimme loppuun ja päätimme että menemme yhdessä katsomaan töitä jostain kahvilasta minulle. Kapusin yläkertaan ja otin kaapista reppuni ja laitoin siihen puhelimeni, lompakkoni ja avaimet. Lähdin alakertaan ja menimme autolle, ajoimme keskustaan kantapaikkaani.
"Odotatko täällä ?" Kysyin Niallilta ja hän nyökkäsi. Kävelin sisälle ja tuttu tuoksu valtasi hajuaistiini. Kävelin tiskille ja tervehdin myyjää.
"Hei, olen Amanda ja tarvitsisin töitä. Olisiko teillä tarvetta työntekijälle ? Edes muutamia vuoroja viikossa ?"
"Itseasiassa olin juuri laittamassa ikkunaan ilmoitusta vapaasta paikasta. Paikka aukeaisi ensi maanantaina. Olisiko sinulla mahdollisuutta aloittaa silloin koeajalla ?" Myyjä vastasi.
"Se sopii paremmin kuin hyvin ! Kiitos todella paljon." Vastasin hymyillen. Jätin vielä yhteystietoni ja menin autoon. Kerroin ilouutisen Niallille ja päätimme lähteä sen kunniaksi syömään ravintolaan. Matkalla vain mietin kuinka hyvin asiani ovat, minulla on unelmien poikaystävä ja töitä. Mikään ei voi enään pilata tätä.

// HELLUREI JA HELLÄT TUNTEET minä täällä taas :* tiedön että mun tekstejä on kaivattu ja niin oon minäkin teitä kaivannut ! mulla on vaan niiiiiin huonosti ollut aikaa ja inspistä ja ääää :( nyt mä sain tän osan kirjotettua ! jatkan näitä oman aikani rajoiaaa sekä inspiksen mukaan. kirjottaminen on mulle myös hankalaa nyt koska kirjotan puhelimella selaimen kautta ja tämä on aivan kamalaa. yritän keksiä jonkin keinon millä kirjoittaa helpommin. mutta siinä nyt kaikki tältä kertaa ja toivottavadsti näitä vielä luetaan että mun on  järkeä enään jatkaa :) x Mari 






lauantai 23. toukokuuta 2015

ILMOITUS :)

eli en oo nyt kirjottanu melkein vuoteen.. mutta nyt asia muuttuu. yritän ainakin jatkaa tuon edellisen loppuun :* eli jatkan taas kirjoittamista :) 
x Mari