Musiikin tunti loppui ja pakkailimme kirjojamme. Muut olivat lähteneet.
"Oikeesti Zayn on iha kuuman suhu ! Minkähä ikäi se on ? Koska se ei oo ykköi." Vanessa intoili.
"No eikä oo. Enkä tiiä minkä ikäi, eikä ees kiinnosta." Sanoin. Todellisuudessa minua kiinnosti. Zaynissa oli jotain todella kiinnostavaa. Hän on todella kuumaa kamaa.
"Nii tuuks viikoloppun Troylle ?" Vanessa herätti minut ajatuksistani.
"Joo tuun. Ketä sinne tulee ?" Vastasin.
"No me, Kate, Troy ja ne kaks sen kaverii rinnakkaisluokalta. Oisko ollu Harry ja Luke." Vanessa vastasi.
"Juu." Vastasin. Lähdimme kävelemään keskustaan sillä meidän piti tavata Troy ja Kate siellä. Kuljimme pitkin katuja ja puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Vanessasta on tullut minulle todella tärke, samoin Katesta ja Troysta. Vaikka Troykin aluksi vain katseli minua niin nykyään hän on mukava, häneen pitää vain tutustua. Saavuimme keskustaan ja kaivoin puhelimen taskustani. Valitsin Troyn numeron ja soitin hänelle.
"Moih. Mis ootte ?" Kysyin ja potkin kiviä maassa.
"Tääl kahvilas tulkaa tänne." Troyn sanoi toisessa päässä.
"Ok joo nähää koht." Sanoin ja lopetin puhelun. Lähdimme kävelemään kahvilalle. Katsoin puista tippuvia lehtiä. Ruska on jo lopuillaan jokaisessa puussa enään muutama hassu lehti. Tänään olisi hyvä mennä valokuvaamaan. Pian olimme kahvilalla ja menimme suoraan Katen ja Troyn luokse.
"Tiiätteks te millä luokalla se joku Zayn on ?" Vanessa kysyi heti kun oli saanut tilattua ja pääsimme pöytään ja otimme takkejamme pois.
"Hmm.. Joo tiiän. Se on kolmone." Troy sanoi hetken mietittyään. Niin paljon vanhempi ?! Ei hän voi olla.
"Ja se piti viel välivuoden et se on nyt 20." Troy jatkoi. Herran jumala.
"Kui miks kysyit ?" Troy kysyi ja hörppäsi juomaansa.
"Ku-kuha kysyin." Vanessa vastasi selvästi hieman järkyttyneenä. Aloin hämmentämään tilaamaani cappucinoa. Onko hän tosiaan niin vanha ?
"Mistä sä tiiät ?" Uskallauduin kysymään, katseeni pysyi silti kupissani.
"Se on joku Harryn kaveri, Harryhän on kans jo 18 se vaa jäi peruskoulus luokallee kerra ja piti väli vuoden." Troy selitti. Huh huh. Aika tiukkaa settii. Joimme siinä juomiamme ja pian Troyn puhelin soi. Hän vastasi ja sanoi 'joo voitte tulla.' ketähän tänne vielä tulee ? Troy lopetti puhelun ja joi juomaansa.
"Harry ja Luke tulee tänne. Voijaa sit suunnitella kaikkee viikonlopuks." Troy sanoi.
"Kiva." Kate sanoi. En ole ennen nähnyt Lukea joten on ihan hyvä että hänkin tulee. Odottelimme siinä poikia ja pian tuttu kihara pää tuli ovesta sisään, jokin blondi poika perässään. Harry on samassa kuvis ryhmässä kanssani joten tiedän hänet. Katsoin Lukea päästä varpaisiin. Hän oli pitkä verrattuna Harryyn, lähes saman pituinen kuin Robyn. Hänelläkin oli blondit hiukset. Hän piti käsiään taskuissaan. Silmäni alkoivat kostua. Nostin käteni kasvoilleni. Luke muistutti liikaa Robynia. Tunsin kaikkien katseet minussa. Tunsin kuinka vieressäni istunut Vanessa nousi halaamaan minua. Itkin hänen olkaansa vasten.
"Mi.." Harry yritti aloittaa mutta kuulin kuinka Kate esti. Nostin pääni ylös ja pyyhin kyyneleeni. Minulla on vain niin ikävä heitä.
"Luke muistuttaa niin paljon Robynia..." Sanoin hiljaa. Huokaisin syvään. Tasasin hengitykseni ja suljin silmäni hetkeksi. Harry tuli istumaan toiseen päätyyn ja Luke seisoi Harryn takana katsoen maahan.
"Kuka Robyn on ?" Harry avasi suunsa. Troy katsoi tiukasti häntä.
"Ei se haittaa vaik kysyit. Se on mun entii jonka jouduin jättää ku muutettii tänne." Vastasin.
"Ehkä mun pitäs lähtee." Luke sanoi hiljaa matalalla äänellään ja oli jo menossa ovesta.
"Älä mee. Mulla tuli vaan ikävä niit mun kavereit. Oon päässy siit erostki yli." Hymyilin rohkaisevasti. Vihdoin Lukekin hymyili. Hän tuli istumaan minua vastapäätä. Tilasimme uudet juomat, tällä kertaa niissä oli alkoholiakin ja aloimme suunnittelemaan viikonloppua.
Kello oli jo paljon ja lähdimme Troyn kanssa kävelemään kotiin. Olimme ottaneet paljon alkoholia ja oli hieman hankala kävellä. Ajatukseni pysyivät Robynissä. Minulla on niin hirveä ikävä. Suuntasin katseeni maahan ja potkin kiviä. Milloinhan pääsen Amerikkaan ?
"Diana." Troy aloitti.
"Nii ?" Kysyin ja katsoin poikaa.
"Miks sust tuli sellanen ku näit Luken ?" Hän kysyi suoraan. Nialaisin ja suuntasin katseeni takaisin maahan.
"Mulla on niin hirvee ikävä mun kavereita Amerikassa... Eikä niist ku Robyn oo puhunu täl viikol." Vastasin hiljaa. "Ihan kuin ne ois ilosii siit et lähin... Tai et ne haluu unohtaa mut." Jatkoin. Tunsin kyyneleen valuvan poskelleni. Troy pysäytti liikkeeni ja käänsi minut katsomaan häntä päin. Katsoin häntä silmiin. Hän pyyhkäisi kyyneleeni poskeltani.
"Miten ne reagoi siihen uutiseen et lähet ? Alotetaa siitä." Troy sanoi ja hymyili hieman. Vedin syvään henkeä.
"No kaikki itki..." Sanoin hiljaa ja mieleeni tuli viimeinen päiväni Amerikassa. Se kuinka suutelimme Robynin kanssa viimeisen kerran. Sen kuinka kaverini antoivat kuvakollaasin minkä olivat yhdessä koonneet.
"Mikä nyt ?" Troy sanoi ja nosti kasvojani.
"Muistot. Mul on vaa liian ikävä..." Sanoin hiljaa. Samassa Troy vetäisi minut rintakehäänsä vasten. Hänen halaaminen oli ensimmäinen hali Robynin halin jälkeen Amerikassa. Minun oli pakko repiä itseni irti.
"Anteeks." Troy sanoi.
"Ei mitää. Se oli vaa eka hali Robynin halin jälkeen Amerikassa mun viimisenä päivänä." Sanoin ja lähdin jatkamaan matkaa. Pian huomasin että Troy ei seurannutkaan minua. Katsoin ylös päin, lunta. Otin kamerani laukusta ja otin kuvan pimeästä kadusta, Troystä joka seisoi katulampun alla. Pian Troy tuli lähemmäs. Jatkoin matkaani kunnes tunsin lumipallon selässäni.
"Lumisota !" Troy huusi samaan aikaan. Laitoin kamerani laukkuun ja otin lunta maasta. Siitä saisi hyvän lumipallon. Tein pallon ja heitin sen Troytä suoraan haaraväliin.
"Ai saakeli ! Mite sä osaat noi hyvi ?" Troy mumisi ja piti käsiään haroissaan. Hänen ilmeestä näki että se sattui.
"Amerikka opettaa." Irvistin ja heitin uuden lumipallon. Pian Troykin oli taas mukana.
Saavuimme kilpaa meidän talojen eteen. Pian Troy otti kädestäni kiinni ja vetäisi minut kiinni itseensä. Kello oli arviolta kymmenen ja lunta leijaili hiljaa maahan. Katsoimme siinä toisiamme katulampun alla. Tunsin Troyn hengityksen kasvoillani. Pojan kasvot lähenivät omiani. Samassa pojan lämpimät huulet olivat omillani. Suudelma oli lämmin ja täydellinen. Erosin hapen puutteessa. Huomasin kuinka Troy hymyili. Esitin etten olisi halunnut suudelmaa ja pian Troyn hymy hyytyi.
"A.." Hän aloitti mutta keskeytin hänet painamalla huuleni hänen huulilleen. Jätin suudelmaan lyhyeksi ja irrottauduin hymyillen. Troy asetti huulensa takaisin omilleni ja alkoi peruuttamaan kohti heidän oveaan. Huulemme olivat tiukasti yhdessä. Pian irrottauduin jotta Troy sai oven auki.
"Meil ei oo ketää kotona saadaa olla kahestaa eikä tuu kukaa kyselee." Troy sanoi ja yritti avata ovea. Otin avaimen hänen kädestään ja avasin oven. Heitimme laukkumme eteiseen ja samaan kasaan menivät ulkovaatteetkin. Lähdimme portaita yläkertaan ja tajusin tulleemme huoneeseen joka on huonettani vastapäätä. Troy sulki oven ja verhot sekä veti minut kiinni itseensä. Samalla hän tönäisi minut oven ja hänen väliin. Hän piti käsiiän molemmilla puolilla minua ja omani olivat hänen rintakehällään. Asetin huuleni hänen huulilleen ja lähdin kävelemään kohti sänkyä. Tönäisin pojan sängylle ja otin hupparini pois. Heitin sen lattialle, sillä minulla oli kuuma. Troy kiepsautti meidät toisin päin ja alkoi suutelemaan kaulaani. Aloin kikattamaan sillä se kutitti. Troy siirsi huulensa huulilleni ja laitoin käteni hänen paitansa alle. Tunsin samalla hänen lihaksikkaan vartalon. Troy otti paitansa pois ja näin hänen lihaksensa. En voinut olla tuijottamatta. Pian oma toppini ja molempien loputkin vaattet löytyivät samasta kasasta. Loput varmaan arvaatte itsekkin.
//jes anteeks tauko ! Mutta nyt on syysloma ja yritän kirjottaa useemmin :) alas laitan kuvan vanessasta ja katesta sekä troystä. Kiitos kommenteista ! Ne on ihania ! Ja mitäääh ! Noin monta katselu kertaa ?! Ootte iha huippui kiitos !
ihana<3 jatka pian
VastaaPoista