maanantai 10. helmikuuta 2014

~ It's My Thing 5

"Mitä helvettiä ?!" Huusin. Hiljenin kuitenkin äkkiä sillä tajusin olevani tallilla.
"Anteeks." Harry sanoi.
"Miks sä teit noin ?" Kysyin hetken hiljaisuuden jälkeen.
"Mä..." Harry aloitti. Jatkoin satulan pesemistä. Sain san valmiiksi ja vein paikoilleen. Kävin pesemässä kuolaimet ja vein suitset paikoilleen. Huomasin Harryn olevan kyyryssä satulahuoneen seinän vieressä. Kävin istumaan häntä vastapäätä.
"Kerro vaa." Sanoin ja silitin hänen kättään. Harry nosti päänsä ja katsoi minua itkusta punaisilla silmillään. Hän ei siltikään pystynyt vastaamaan vaan katsoi toiseen suuntaan ja puri alahuultaan.
"Harry ?" Kuiskasin. Pyyhkäisin Harryn karkailevat kyyneleet hänen poskeltaan. Nojauduin käsieni varaan ja suutelin poikaa kevyesti. Pojan alaleuka alkoi värisemään ja lisää kyyneliä valui hänen poskilleen.
"Ei meijän tarvii kertoo tästä muille jos et haluu." Sanoin rohkaisevasti.
"Kiitti." Harry kuiskasi. Nousimme ylös ja halasin poikaa vielä tiukasti.
Hän ottu harjapakkini ja minä hain loput tavarani Sugarin karsinalta. Veimme osan niistä kaappiini ja osan otin itselleni kotiin mukaan.

Menimme pyörillemme ja pyörillä pysähdyin.
"Harry. Kerro mulle miks sä teit sen ?" Sanoin hiljaa ja katsoin sormiini.
"Mä r..." Harry aloitti. Katsoin häntä. "Rakastan sua." Hän tokaisi. Nielaisin. Olimme vain hiljaa.
"Tää taitaa olla yks puolista ?" Harry sanoi varovasti. Mietin hetken. "Eli on." Hän tokaisi ja alkoi vetämään kypärää päähänsä.
"Ei Harry ! Älä ! Ei oo. Tai siis. Nii mäki tykkään susta. Sillee." Sanoin ja kiiruhdin pojan luokse. Harry nosti kypäränsä pään päälle.
"Nii. Mäki rakastan sua." Sanoin. Katsoin vain poikaa silmiin. Harryn suu kääntyi hymyyn. Varvistin hieman Harrya vastaan ja huulemme löysivät taas toisensa. Harry nosti minua hieman ylös päin ja samalla maasta kuului kops. Irrottauduimme ja katsoimme mikä se oli, Harryn kypärä vain tipahti. Hymyilimme molemmat. Laitoimme molemmat kypärät päähämme ja lähdimme eri suuntiin.

Pääsin kotiin ja kello oli jo lähes yhdeksän. Parkkeerasin skootterin ja heilautin laukun olalleni. Menin sisälle ja isäni tervehti minua.
"Hei kulta. Sugarhan meni ihan hyvin ?" Hän huusi olohuoneesta.
"Joo. Menihän se. Monee meet huomenna ?" Kysyin ja vaihdoin ratsastushousut lökäreihin.
"En ollenkaan. Kuinka niin ?" isä kysyi.
"Okei no hyvä. Voitasko käydä ostaa Sugarille ne uudet varusteet ja se uus kypärä ?" Kysyin ja menin olohuoneeseen.
"Joo. Käyhän se. Ostetaan suojatkin samalla jos siellä on se sama tarjous kuin viimeksi." isä hymyili.

Kello on jo kymmenen. En saa unta. Otin puhelimeni esiin. Avasin what's appin ja aloin kirjoittamaan viestiä Harrylle. "Hei siit jutust tallilla... ei kerrota viel kellekkää ja ei edetä hätäillen. iha rauhas vaa. käykö ? se tuli mullekki nii yllätyksenä." lähetin viestin ja avasin Helenin keskustelun. "oliks Harry teijä kaa siel ?" Kysyin Heleniltä ja hän vastasi nopeasti "joo oli se mut se oli iha sika vaisu." Niimpä tietenkin. "aa okei ko Zayn sano sillo ko soitti et se ei oo siel." Harry soittaa. Tähän aikaan ? Vastasin kuitenkin hänelle.
"Moi." Hän sanoi.
"Moi." Vastasin hiljaa sillä minun pitäisi nukkua.
"Anteeks siitä en ois saanu tehä sillee... Oot vaa mulle nii tärkee ja oikeesti rakastan sua enemmän ko ketää muuta ! Mut jos sä haluut et ei edetä nii se on mulle okei vaik se ei oo helppoo... Pää asia et sä oot onnellii." Harry sanoi itkuisena. Eikä Harry...
"Harry, rakas. Sä oot ymmärtäny vääri. Mä en haluu edetä tai sitoutua vielä liian nopeesti. Mun entii petti mua heti ko päästii yhtee... Mäki rakastan sua iha sikana mut en vaa oo viel valmis suhteeseen." Sanoin  itku itselläkin kurkussa. Minun oli pakko lopettaa puhelu sillä aloin itkemään. En edes kuunnellut Harryn vastausta. Harry laittoi kuitenkin viestin. "joo... anteeks. huomaan jos en kelpaa. ymmärrän kyl. en kelpaa kellekkää..." Ei. Ei. Ei. "Harry, rakas. Ei. Sä kelpaat mut en oo vaa valmis suhteesee. mä itken tääl koska en tiiä mitä tehä. anteeks...." lähetin viestin ja laitoin puhelimen pois. Itkin vain. Pian nukahdinkin.

*aamulla*

Heräsin kelloni pirisemiseen. Kello on kahdeksan. Menen onneksi vasta kymmeneen. Isäni melkovarmasti nukkuu vielä. Otin puhelimeni ja katsoin viestin Harryltä. "varmaa molemmille hyvä vaihtoehto on et ei kerrota viel kellekkää. must tuntuu et me pystytää siihe jos oikeesti halutaa :)" nii. "joo (:" laitoin puhelimen pois ja siirryin vaatekaapilleni. Otin hyllyltä hieman revityt farkut, bandeauan ja valkoisen löysän topin ja puin ne päälleni. Hiukseni harjasin ja kietaisin nutturalle. Meikkasin nopeasti arkimeikkini. Pakkasin laukkuni valmiiksi ja menin keittiöön. Isäni ovi oli kiinni eli hän nukkui vielä. Tein teetä ja voileivän itselleni ja söin ne rauhassa. Kello lähestyi yhdeksää kunnes puhelimeni soi. Hain sen ja vastasin.
"Öö... Moi. Voitasko nähä enne kouluu ?" Harry kysyi toisessa päässä.
"No joo. Missä ?" Kysyin ja lähdin hakemaan aurinkolasejani huoneestani.
"Siin teilt koululle puoles välis ?" Harry ehdotti.
"Okei. Nähää siin kohta." Sanoin ja otin tavarani ja lähdin kävelemään koululle.

Pääsin sovitulle paikalle, mutta Harrya ei näkynyt. Sen sijaan Zayn ja Helen tulivat. Pian huomasin että Harry oli tulossa toisesta suunnasta. Helen oli jo huomannut minut, mutta Harry ei. Päätin että menisin Heleniä vastaan ja keksisin jotain. Mutta pian huomasin kuinka Helen ja Zayn nuolivat keskenään. Ehkä hän ei sittenkään ole huomannut minua. Juoksin polulle talojen väliin mistä Harry oli tulossa.
"Harry shh oo hiljaa mennää tonne mettää." Sanoin ja vetäisin pojan perässäni sinne mistä hän oli tullutkin.
"Mi-mi...?" Harry yriti kysellä, mutta hetken mielijohteesta painoin hänet puuta vasten ja suutelin kunnolla. Saatoin jopa käyttää hieman kieltä. Irrottauduin pian hapen puutteessa.
"Wow." Oli Harryn ensireaktio. Purin vain alahuultani. Harry piti käsiään lantiollani ja katsoimme vain toisiamme silmiin.
"Mistä se tuli ?" Harry kysyi hetken päästä.
"En mä tiiä." Naurahdin. Harry asetti kevyen suudelman huulilleni.
"Mutta oli mul asiaaki. Jos ei kerrota viel kellekkää mut voidaaha me ilma niienki tietoo olla kahestaa ?" Virnistin. Harry oli hieman ällikällä lyöty. Mutta pian hänkin virnisti.
"Okei." Hän sanoi ja vetäisi minut lähemmäs itseään. Halasin häntä tiukasti.

// woop woop. sain kirjottettuu kokonaisen luvun tänää :)
alas kuva viel sen vaatteista

3 kommenttia:

  1. uhh ihanaa et sait vihdoin jatkettu

    VastaaPoista
  2. Ihana! :3 millon jatkat? (:

    VastaaPoista
  3. Omfg jatka nopee! Oon lukenu sun ficcei 12h putkee ja oon koukus! ;3 asdasdasd kuolen! :D

    VastaaPoista