Heräsin aika virkeänä. Katsoin kelloa seinällä. Kymmenen. Viimeinen päivä täällä. Huokaisin ja menin peilini eteen. Harjasin nopeasti hiukseni ja katsoin puhelimeeni tulleet viestit. Ei mitään erikoista. Jätin samsung galaxy 4 puhelimeni latautumaan ja menin alakertaan. Talo oli ihmeen autio. Huhuilin vanhempiani ja menin keittiöön. Näin pöydällä lapun. Menimme kaupoille. Tulemme ennen lounasaikaa. X äiti ja isä. Jaaha. Menin kaapille ja otin sieltä kulhon. Jääkaapista otin jogurttia ja kaadoin sitä kulhoon. Otin hedelmäkorista banaanin ja pilkoin sen jogurtin sekaan. Menin istumaan koneeni ääreen ja avasin sen. Aloin syömään odotellessani koneen lämpeämistä. Avasin facebookin ja minulla oli kymmenen ilmoitusta. Osa oli ihmisten tykkäyksiä profiilikuvastani jonka vaihdoin pari päivää sitten. Osa siihen tulleita kommentteja. Oli myös joitan turhia ilmoituksia kuten pelipyyntöjä. Oli myös tullut julkaisuja seinälleni ja niihin tykkäyksiä.
Ää et saa lähtee tulee ikävä. :( Nähää tänää ! Muista et oot rakas :*
Tuon tapaisia julkaisuja oli monia. Julkaisut saivat kyyneleet valumaan poskilleni. He todella välittävät. Osa julkaisijoista oli entisiä kiusaajiani ja nykyisiä parhaita kavereita. Suljin koneeni ja laitoin kupin likoamaan. Menin takaisin yläkertaan ja otin vielä pakkaamattomista vaatteista mustat pillifarkut, mintunvihreä raidallisen villapaidan, beigen toobihuivin ja valkoisen topin. Puin vaatteet päälleni ja laitoin suoristusraudan lämpeämään. Odotellessani sitä meikkasin arkimeikkini. Suoristin hiukseni ja sutaisin ne löyhälle nutturalle. Otin puhelimeni ja katsoin oliko viestejä lisää. Otin yöpöydältäni vielä feikit lasini ja pistin ne päähän. Menin kaapilleni ja otin sieltä ruskean laukun ja sinne avaimet, lompakon, järjestelmäkamerani ja muuta tarvittavaa. Lähdin alakertaan ja laitoin kavereideni ja minun ryhmäkeskusteluun, että olen lähdössä. Otin kenkähyllyltä matalavartiset beessit tennarit. Avasin oven ja lämmin kesä tuuli tunki lävitseni. Asun hieman kauempana keskustasta joten joudun menemään bussilla. Menin bussipysäkille ja odotin bussia hetken. Menin sisälle ja leimasin korttini. Suuntasin aika perälle ja katsoin kuinka maisemat vilhatelivat ohitseni. On aika haikeaa katsoa näitä tuttuja maisemia, kun tietää lähtevänsä. Minua odottaa uusi koti, uusi koulu,uusi maa. Olen käynyt kerran Lontoossa ja siitäkin on jo kauan. Silloin olin veljeni luona kaksi viikkoa. Bussi pysähtyi päätepysäkilleen ja nousin ulos. Suuntasin kohti pientä kahvilaa missä meidän piti tavata. Olen kaikkien kanssa samaan aikaan. Ei heitä ole kuin muutama. Pian näin kahvilan. Sen edessä seisoivat Sabrina, Mark, Andy, Sophia, Robyn ja Samantha.
"Moi." Tervehdin kaikkia iloisesti. Jokainen vastasi minulle iloisesti.
"Mitä haluutte tehä ?" Kysyin kun emme näyttäneet liikkuvan mihinkään.
"Meil on suunnitelma. Mutta me ei kerrota mitään etukäteen." Robyn sanoi virne naamallaan. Robyn on entinen poikaystäväni. Erosimme koska meillä ei ollut aikaa toisillemme. Robyn on myös Samanthan entinen. Samantha ja Sabrina olivat koulun pahimmat lissut tullessani luokalle. Robyn ja Mark suorastaan palvoivat heitä silloin. He neljä ovat entiset pahimmat kiusaajani. Mark tuli kerran salaa puhumaan minulle ja siitäkös Sabrina riemastui. Mark jatkoi hänestä huolimatta minuun tutustumista ja pian myös muutkin alkoivat tutustua minuun. Markin ansiosta kiusaamiseni loppui.
"Jaa. No kai sitte mennää." Sanoin naurahtaen. Lähdimme kävelemään.
Saavuimme satamaan. Täällä oli tällä hetkellä tivoli.
"Seitsemän ranneketta." Robyn sanoi kassalla. Nainen ojensi rannekkeet ja Robyn maksoi.
"Mä oisin voinu maksaa ite." Mumisin hiljaa sillä en pidä siitä että muut maksavat puolestani.
"Sovitaa et tää on sun läksiäis lahja."Hän sanoi ja hymyili. Tuohon hymyyn minä silloin rakastuin. Kyynel alkoi nousta silmään kun muistelin vain sitä kaikkea. Tyhmiä riitoja heidän kanssaan. Ne tyhmät ilme kuvat. Kaikki ihanat muistot. Kaikki. He ovat elämäni.
"Mihin mennään eka ?" Andy kysyi ja silmäili laitteita.
"Tohon vuoristorataa." Sanoin ja osoitin vuoristorataa mikä meni myös pää alas päin. Kaikki vastasivat myöntävästi. Meidän porukassa on hyvä olla kun kaikki pitää samanlaisista asioista.
Päivä oli lopuillaan ja olimme nyt koulumme pihalla. Kaikki olivat hiljaa.
"Hei mun pitäs lähtee... Huomenna aikanen lähtö." Sanoin hiljaa. Kyynel valui poskelleni kun tiesin etten näkisi heitä enään. Nousin ylös, muutkin tekivät samoin. Sabrina käveli luokseni ja halasi minua. Kyyneleet tulvivat silmistäni.
"Tulee ikävä." Hän sanoi.
"Munki sua." Vastasin. Irrottauduimme, näin hänenkin itkevän. Halasin Markia.
"Tuuthan sä käymää ?" Mark kysyi. Hänkin melkein itki.
"Totta kai !" Sanoin ja irrottauduin hänestä. Seuraavaksi halasin Samanthaa. Hänkin itki jo.
"Et saa lähtee. Anteeks vielä siitä mitä tehtii sillo." Hän sanoi halatessaan.
"Ei se mitää. Se on vanha juttu." Sanoin itkun seasta. Irrottauduin ja halasin Andya. Andykin oli vähällä itkeä.
"Me tullaa joskus käymää." Hän sanoi.
"Joo tulkaa kaikki joskus." Sanoin. Irrottauduimme ja halasin itkevää Sophiaa.
"Muista et oot rakas." Hän sanoi.
"Nii teki." Sanoin itkuni seasta. Irrottauduimme ja jäljellä oli vielä Robyn. Hän seisoi katse maassa ja niiskutti.
"Kulta..." Sanoin jotenkin vaistomisesti. "Siis Robyn..." Korjasin. Kyyneliä valui poskilleni lisää ja lisää. Katsoin tuota blondia poikaa joka potki maata ja piti käsiään taskussa. Seurustelimme kuukausi sitten puoli vuotta. Emme ole sen jälkeen kumpikaan seurustellut. Emme ole hyväksyneet eroamme. Lähdin kävelemään kohti poikaa. Seisoin nyt hänen edessään. Hän on minua melkein päätä pidempi. Otin pojan kasvot käsiini ja näin hänen punertavat silmät. Hän itki. Varvistin hieman ja vein kasvoni lähemmäs hänen kasvojaan. Huulemme osuivat yhteen. Suutelin poikaa, kyyneleet valuivat silmistäni samaan aikaan. Käteni valuivat hänen niskalleen ja hänen kädet löysivät paikkansa alaselältäni. Pian myös hän oli mukana suudelmassa. Suudelma loppui ja siirryimme suoraan halaamaan toisiamme. Kyyneleeni valuivat pojan valkoista paitaa pitkin jättäen mustan harmaan vanan.
"Rakastan sua." Sanoin hiljaa.
"Mäki sua." Robyn vastasi. Irrottauduin ja poika alkoi pyyhkimään kyyneliäni. Hymyilin hieman.
"Meil ois sulle viel yks juttu." Sabrina sanoi.
"Mikä ?" Kysyin. Hän alkoi kaivamaan laukkuaan. Hän otti sieltä ison kehyksen.
"Täs on kaikki parhaat kuvat susta. Siel on myös meijän kaikkien yhteiskuvia, mutta mikä parasta. Sun ja Robynin parhaat kuvat." Sabrina sanoi ja ojensi minulle taulun. Katsoin taulua ja kyyneleet valuivat taas poskilleni.
"Kiitos." Sanoin hiljaa.
"Kaikki anto noita kuvia. Myös Robyn. Siltä me saatii noi sulosimmat kuvat." Samantha. "Tai oliha meil muilku noita mut Robynil parhaat." Hän jatkoi. Halasin kaikkia ja hyvästelin jokaisen vielä nopeasti ja lähdin kävelemään kotiin. Pitäisi pakata vielä viimeiset tavarani.
Pääsin kotiin ja menin suoraan yläkertaan. Tervehdin kuitenkin vanhempani. Talomme on autio sillä kaikki tavarat oli pakattu. Menin huoneeseeni ja aloin ottamaan julisteitani seinältä. Otin myös kaikki valokuvani, niitä oli paljon. Otin hyllyltäni järjestelmäkamerani laukun. Katsoin että sielä on kaikki objektit ja muut ja laitoin itse kameran sinne. Niin olen siis hulluna valokuvaamiseen, tänäänkin otimme paljon kuvia kaverien kanssa ja kamerallani on paljon ihania kuvia. Ovat ne myös koneellani. Siitä tulikin mieleeni. Laskin laukun sängylleni ja lähdin alakertaan. Menin suoraan keittiöön. Vanhempani istuivat siellä.
"Mites meni kaverien kanssa ?" Äitini kysyi ja laittoi astioista laatikkoon.
"Hyvin. Tulee niin ikävä niitä." Sanoin hieman haikeana.
"Varmasti." Äiti vastasi.
"Muistatteks vielä sen et olin sen Robynin kans yhessä kuukaus sitte ?" Kysyin ja aloin ottamaan koneeni laturia seinästä.
"Joo muistan. Hän on mukava nuori mies. Harmi että erositte." Äitini sanoi.
"Nii. Mutta kuitenkin. Me suudeltii tänää." Sanoin ja kerin laturin kasaan.
"Ai no onhan teidän välit kunnossa ?" Isäni liittyi keskusteluun.
"Todellakin !" Sanoin ja otin koneeni käteen ja lähdin yläkertaan. Pääsin huoneeseeni ja laitoin koneeni konelaukkuun ja sen matkalaukkuuni. Kameralaukun laitoin myös matkalaukkuuni. Laitoin myös viimeisiä vaatteita matkalaukkuuni ja meikit sun muut mitä tarvitsisin lähes heti siellä.
Sain kaiken pakattua ja lähdin nopeaan suihkuun ja puin yövaatteeni. Huomenna sitten lähdemme. Menin makoilemaan sänkyyni ja juttelin kaverieni kanssa. Pistin kuitenkin nopeasti nukkumaan sillä aamulla olisi aikanen herätys.
// jeejee vihdoin uus luku ! Ja tää etenee tarkotuksel hitaasti et tulee lukuja :) sit alas sen vaatteet :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti