"Harry !" Huudahdin pojalle joka astui sisään kahvilaan ja puhui samaan aikaan puhelimessa. Hän vain hymyili vastaukseksi.
"Joo, nähää sit. Moi." Harry sanoi puhelimeen ja lopetti.
"Moi Deb." Hän sanoi minulle ja meni takahuoneeseen. Niin nykyään lempinimeni on kaikkien kesken Deb. Harmi vain että se muistuttaa minua vanhasta parhaastaystävästäni joka kuolu koulussamme tapahtuneessa ammuskelu tapauksessa. Olimme silloin seitsemännellä luokalla. Olen päässyt yli mutta silloin olin jo talon katolla hyppäämässä kunnes eräs koulussa ollut poika, Louis, tuli ja esti. Louis muutti pian sen jälkeen pois enkä ole sen koommin hänestä kuullut. Enkä usko että kuulenkaan. En edes tiedä hänen sukunimeään.
"Oliks tääll paljonki asiakkaita ?" Harry kysyi saaden minut havahtumaan.
"Ei. Ei ollut." Sanoin hymyillen. Hän oli ollut poissa ehkä kaksi tuntia. En ole katsonut kelloa niin tarkkaan. Sen verran tiedän että kesäloma alkoi juuri.
Työpäiväni oli ohi ja riisuin essuani ja otin nimikylttiäni. Laitoin hupparini päälleni ja astuin ulos kahvilasta odottamaan Harrya. Menemme siis samaa matkaa. Harry tuli ulos kahvilasta ja lukitsi oven.
"Mennää ?" Kysyin Harryltä joka ihan kuin etsi jotai katseellaan.
"Äm. Joo. Mennää." Harry sanoi ja silti etsi jotain. Lähdimme kävelemään eteenpäin Harryn vilkuillessa ympäriinsä.
"Onneks kesä alko niin voin olla kaverien kanssa ja sillee. Harry, mitä sä teet kesällä ?" Selitin pojalle. Hän ei vastannu. "Harry. Mitä teet kesällä ?" Kysyin uudestaan.
"Aa. Joo. En mä vielä tiiä." Hän sanoi hieman vaivautuneena.
"Harry. Mikä sul on ?" Kysyin pojalta joka taas katsoi taakseen.
"No siis sähä tiiät et meil on se bändi ja me ollaa aika suosittuja ja sillee ?" Harry kysyi ja katsoi uudelleen ympärilleen.
"Joo, tiiän." Vastasin.
"Sillonku tulin takasin kahvilaan puhuin managerimme, Paulin, kanssa puhelimessa ja hän sanoi että joku on laittanut meidän jokaisen pojan perään jonkun salapoliisin tai sellaisen. En itsekkään tiedä tarkkaan minkä." Harry selitti taas katsoen ympärilleen. "Siksi me kaksi mennäänkin nyt käymään Paulilla hakemassa auto jotta voin liikkua paremmin." Hän jatkoi ja soitti jonkun talon ovikelloa. Sen avasi jokin mies.
"Moi Paul, tässä on mun ystävä Debbie ja me tultii nyt hakemaan se auto." Harry sanoi tuolle miehelle. Hän on siis Paul.
"Aa. Aivan. Tässä on sulle avaimet. Siellä on vielä Niallinkin auto, mutta siis se punainen on sinulle." Paul sanoi ja ojensin jonkun avaimen Harrylle. Harry kiitti ja Paul sulki oven. Menimme auton luo. Se oli hieno ja kallis punainen urheiluauto. Menin pelkääjän paikalle ja Harry hyppäsi kuskin paikalle ja käynnisti auton.
Saavuimme pihaani ja sanoimme heipat. Harry kaarsi pois pihasta ja itse menin sisälle. Pääsin asuntooni ja heitin laukkuni kenkien kanssa lattialle. Kävelin keittiöön ja laitoin radion päälle jotta täällä olisi edes hieman ääntä. Menin suihkuun sillä kello on jo yhdeksän. Paulilla meni aikaa ja asun suht kaukana kahvilasta. Pesin itseni ja kietaisin pyyhkeen ympärilleni. Hiukset jätin pyyhe kuiviksi. Menin kaapilleni ja otin sieltä löysän t-paidan ja college housut. Laitoin ne päälleni. Rasvasin vielä naamani jotta sw ei ole aamulla niin kuiva. Menin sängylleni istumaan ja selasin läppärilläni facebookin ja twitterin. Ei mitään ihmeellistä. Laitoin läppärin pois, sammutin valot ja kömmin peiton alle. Nukahdin nopeasti.
Heräsin aamulla siihen että valo osui silmiini. Onneksi tänään on vapaa päivä. Menen silti kahvilalle. Haluan nähdä tuleeko se poika sinne tänään. Nousin sängystäni ja venyttelin käsiäni. Menin vessaan ja pesin kasvoni ja harjasin hiukset nopeasti. Menin takaisin huoneeseeni, vaatekaapilleni. Tongin sitä muutaman minuutin kunnes päätin laittaa paidan jossa on jotain kukkakuviota ja valkoisen hameen. Siihen päälle viellä beige villatakki. Menin keittiöön ja napsautin vedenkeittimen päälle. Otin kupin kaapista ja lisäsin cappucino jauheen pohjalle. Kaadoin veden mukiin ja join juoman. Menin vessaan ja meikkasin kevyesti. Opiskelen täällä stylistiksi. Minulla on vielä vuosi opiskelua. Sen jälkeen pitää hankkia töitä jotta saan rahaa. Pelkällä kahvilan työntekijän palkalla ei kauaa eletä.
Otin vielä laukun ja pistin tarvittavat tavarat sinne. Käyn vielä katselemassa kauppoja tänään. Lähdin ulos ja suuntasin keskustaan. Vuoden aikana olen oppinut kulkemaan täällä. Menin suureen kauppakeskukseen ja kiertelin kauppoja. Löysin muutamia ihania vaatteita ja kenkiä. Ostinki kivan mekon ja siihen sopivat korot. En tarvitse mihinkään mutta mistä sitä koskaan tietää. Suuntasin kahvilalle ripeästi sillä kello oli jo kaksi ja tänään, sunnuntaina, se suljetaan jo neljältä. Saavuin kahvilalle ja tuttu kiharapää tervehti minua tiskintakaa. Hän hymyili tuollaisella lumoavalla hymyllä ! No voin myöntää. Olen hieman ihastunut häneen, mutta en halua pilata meidän ystävyyttämme millään hätiköinnillä. Joo, olemme tunteneet jo kauan, mutta silti. Mokasin jo kerran tälläisessä asiassa, enkä halua tehdä samaa uudestaan.
*falshback*
"Anteeksi. Mun ei pitänyt !" Huusin parhaalle kaverilleni. Olimme kallioilla.
"Ai mitä sun ei pitäny ? Viedä mun poikaystävää ?" Hän huusi itkun seasta.
"Anteeksi !" Huusin. Se oli myöhäistä. Hän hyppäsi. Ei. Ei. Ei. En anna tätä ikinä itselleni anteeksi. Ikinä !
*end of flashback*
Olimme silloin yhdeksännellä luokalla. Kerroin kaverilleni tunteistani jonka jälkeen hän jätti tyttöystävänsä joka sattui olemaan paras kaverini. Vein hänen poikaystävänsä minkä jälkeen hän hyppäsi kalliolta. En anna sitä ikinä itselleni anteeksi.
"Otaks sä jotain vai miks sä tulit ?" Havahduin Harryn kysymykseen.
"Joo. Tulin kahville. Se tavallinen." Sanoin vetäen osittain tekohymyn naamalleni. Menin nurkkapöytään ikkunan lähelle. Harry tuli pian kahvini kanssa. Hän istui minua vastapäätä.
"Onks kaikki hyvin ?" Harry kysyi. Katsoin vain käsiini jotka lepäsivät pöydällä. Tunsin kyyneleen poskellani. Suljin silmäni ja henkäisin syvään.
"On vaa tunteet pinnassa." Sanoin hiljaa pidättäen itkuani. Tunsin jonkun kädet käsilläni. Avasin silmäni ja katsoin käsiäni. Harryn kädet.
"Mä voin sulkee jo nyt kun on niin,hiljasta." Hän sanoi myötätuntoisena. Nyökkäsin vain. Hän on tällä hetkellä paras kaverini joten ehkä on aika kertoa tästä kaikesta.
Harry tuli takaatani ovesta ja lukitsi sen. Menimme tutulle autolle ja Harry ajoi minun luokseni. Menimme sisälle ja keitin uuden veden. Katoin kupit ja kaadoin vettä niihin. Istuin Harrya vastapäätä. Hän katsoi minua. Hämmentelin vain teetäni.
"Nosiis...." aloitin ja kerroin hänelle koko tarinan poikaystäväni kuolemasta aina tähän päivään asti. En kertonut kuitenkaan sen pojan nimeä joka esti hyppäämiseni sillä en halua kuulustelua siitä. Harry oli kuunnellut minua hyvin tarkkaan ja nyt hän nousi ja tuli halaamaan minua selkäni ylitse. Se tuntui ihanalta.
"No miks sulle tuli nää jutut nyt mieleen ?" Hän kysyi varovasti ja meni takaisin istumaan vastapäätäni. Katsoin vain tyhjää kuppiani. En haluaisi mutta minun pakko.
"Mulla... on tunteita mun kaveria kohtaan...." sanoin hiljaa. Harry katsoi minua hieman kysyen. "Mua vaan pelottaa että tää pilaa meidän välit..." jatkoin.
"En usko. Jos se poikaki tykkäis susta." Hän sanoi hymyillen. "Kuka se on ?" Harry jatkoi varoen. En vastannut. Kuulin Harryn nousevan ylös. Seuraavassa sekunnissa hän oli jo vetäissyt minut seinää vasten. Minua pelotti. Hän virnisti. Samassa hänen huulensa olivat omillani.
//tadaaaaa. Uusi luku :) kirjotin sitteeki :D sit kuva viel sen Debin vaatteista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti