Aamulla:
Olin nukahtanut sohvalle sillä olin vain itkenyt viime yön. Liam jätti minut. Kaakao helpottaa. Lähdin kävelemään keittiöön ja korjasin matkalla meikit jotka oli levinnyt. Keittiöstä löysin kaikki muut paitsi Liamin. Kurotin kuppia kaapista.
"Harry. Se on Liamin." Kuulin Zaynin sanovan pöydästä.
"Nii mikä on Liamin ?" Kysyin ihmeissäni.
"Sä." Niall sanoi ja hymyili tuolla ihanalla hymyllä johon lukiossa rakastuin. Liam ei ole kertonut...
"Nii... No siit mun pitiki puhuu..." sanoin ja istuin penkille pöydän päähän. Kaikki katsoivat minua kysyvästi. Samassa ovikello soi.
Jonas meni avaamaan ja saapui sieltä Liamin kanssa. Liam istui toiseen päähään pöytää ja ei edes katsonut minuun.
"Mikä tää teijä juttu oikee nyt on ?" Zayn kysyi ja rikkoi hiljaisuuden.
"Kerroks ite vai mä ?" Liam kysyi, siirtämättä katsettaan keittiön seinästä.
"Se kaveri eilen... Oli Niall..." sanoin,hiljaa ja tunsin kyyneleen poskellani. Käänsin katseen maahan. Muut katsoivat minua, Liamia ja Niallia. "Me vaan juteltii ja sit Liam näki kuvii meist yhes, mut ne ei ollu mitää erikoist ! Me ollaa vaa vanhoi ystävii..." sanoin ja tunsin lisää kyyneliä poskillani. Huomasin Niallinki katsovan maahan.
"Siis täh ? Vanhoi ystävii ?" Louis kysyi.
"Nii..." Niall sanoi vuorostaan.
"Sillo ku asuttii viel Irlannis nii käytii samaa englanin kurssii lukios ja Niall asui lähes naapurissa..." sanoin ja kyyneliä tuli lisää.
"Meil oli myös puolen vuoden suhde enne ku noi muutti..." Niall sanoi. Liamin poskella oli kyynel. Kaikki olivat hiljaa.
"Sori mut mun pitää käyä tuol noin." Liam sanoi ja nousi pöydästä. Seurasin poikaa katseellani. Nousin itsekkin ja menin hänen perään. Hän oli taas altaalla. Halasin poikaa joka ei vastannu haliin. Kunnes tunsin lämpimät ja vahvat kädet ympärilläni.
"Älä itke, rakas. Mä oisin halunnu kertoo... Anteeks..." sanoin kun toisen kyynell tippui olalleni.
"Mun ois pitäny kuunnella eile." Liam sanoi. Yritin halata poikaa uudestaan mutta hän torjui minut. "Mutta en tiiä voidaaks jatkaa tällee..." poika sanoi ja siirtyi kauemmaksi. "Sä valehtelit." Hän jatkoi.
"Anteeks... Mä oisin halunnu kertoo..." yritin halata poikaa mutta hän torjui minut uudestaan. Näin kyynelen Liamin silmäkulmassa.
"Anna mun olla..." poika sanoi hiljaa ja suuntasi pihakeinuun.
Lähdin itse taloon ja suoraan vessaan. Lukitsin oven ja liuin istumaan ovea vasten.
"Mitä te puhuitte ?" Kuului Niallin ääni oven takaa.
"Mä oisin halunnu kertoo..." sanoin niin hiljaa että Niallkaan ei kuullut.
"Te ootte oikeesti sulosii yhes ja ootte täydellii pari. Sanon tän teijän molempien hyvänäystävänä." Niall vakuutteli oven takana.
"Meitä ei enään ole..." sanoin itkun seasta ja itkin vain lisää. Kuulin Niallin loittonevat askeleet.
Liamin näkökulma:
"Koska Jen on viimeksi syönyt ?" Kysyin kun astuin taloon.
"Sillon leffa-illassa." Jonas vastasi hiljaa. Niall astui keittiöön. Pyysin hänet kanssani olohuoneeseen.
"Miks ette kertonu ?" Kysyin mahdollisimman rauhallisesti.
"Koska me pelättiin teijä reaktiota.." Niall vastasi hiljaa.
"Onko kaikki 'tyttöystävä' puheet vain lehtien omia juttuja ?" Kysyin Niallilta. Hän nyökkäsi. Hän lähes itki. Otin blondin halaukseen ja sovimme asiat.
Jenin näkökulma:
Olen syönyt viimeksi leffa-illassa. Suljin silmäni hetkeksi ja nukahdin.
Seuraavana iltana:
Olin pyörtynyt jo kerran ja ovella on käynyt jo kaikki pojat, mutta en ole avannut ovea kellekkään tai edes kuullut heitä. Pakko sulkea silmät.
"Jen ? Jen ! Ooks sä hengissä ? Vastaa rakas !" Kyynel tippui poskelleni. Kokeilin alustaa. Olen sängyllä. Yritin avata silmäni ja sain ne hieman raolleen. Näin Liamin käden kiinni kädessäni.
"Liam..." sanoin hiljaa. Olen yhä kotona. Onneksi.
"Jen !" Liam huudahti ja nosti pääni paremmin syliinsä. Hän silitti hiuksiani rauhoittavasti. "Niall tuo sulle syömistä. Saat iha just ruokaa." Kuulin Liamin sanovan.
"Anteeks.." mutisin hiljaa.
"Äh. Älä sitä enää mieti. Niall kerto kaiken." Liam sanoi rauhallisesti. Niall saapui huoneeseen ja antoi minulle leivän. Söin leivän ja nousin istumaan. Joku oli vaihtanut vaatteeni. Nyt minulla oli ylläni kangas shortist ja valkoinen tiukka toppi. Uskosin että Jonas.
Olimme kahden Liamin kanssa kello oli jo yksitoista.
"Tiedätkö mitä ?" Kysyin Liamilta jonka kainalossa istuin.
"No ?" Hän kysyi ihmeissään. Käännyin poikaan päin.
"Nyt siit on tasan kaks vuotta kun laitoin sen ekan viestin sulle." Sanoin ja hymyilin. Liam suuteli minua kunnolla ja siirtyi alemmas kaulalleni ja teki siihen jäljen. Hän alkoi siirtämään toista kättään reidelleni ja toista kyljelleni ja itse oli päälläni.
"Joko ?" Liam kysyi pidellen kättään lantiollani ja huulet juuri ja juuri irti omistani. Purin huultani ja nyökkäsin. Liam alkoi hivuttamaan kättään paitani sisään ja otti sen pois. Ja voitte varmaan arvata mitä siitä seurasi.
Myöhemmin:
Istuimme tällä hetkellä sängyn päässä vierekkäin minä Liamin kainalossa. Poika silitteli kättäni.
"Vois riidellä useemmin ku sopimii on näi kivaa." Liam virnisti ja suuteli minua.
"Jos ei nyt kuitenkaa." Sanoin ja hymyilin.
"Ei. Mutta nyt luvataa toisillemme että ollaan rehellisiä toisillemme ? Vai ?" Liam sanoi.
"Joo." Vastasin hymyillen pojalle ja suutelin tätä.
//tää oli vika osa tätä ficii !:) sori tälläi loppu mut sain inspin uutee !:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti